Tarkastuksen aikana seurataan, huomataan ja niistä tiedetään mitä
ja milloin toine tekee. Tarkastaja ei usko, että toine pystyy itse
erotamaan oikean ja väärin. Toisi tarkastetaan siksi, että he
tekisivät sitä, jota tarkastaja itse ei anna itsensä tehdä –
tarkastaja tarkastaa itsensä.
Tarkastaessa ottetakse toiselta tilaisuuden oppia itse. Tarkastaessa
ottetakse itsellesi oikeus olla parempi, see tarkoitta itse
päättämistä toisen ihmisen olemisesta/ tekemisestä ja rankaista
häntä virheistään. Tarkastus on itse asiassa itserankaistus,
koska tarkistamalla tehdään päätoksia oikeaista ja vääristä
toimista ja olemisesta – tarkastajan on määritettävä ja
valvottava rangaistuksen täytäntöönpanoa. Mutta rangaistus
rankaisee rankaistajan – tarkastamalla, korkeudella yli toise,
ihmine muuttu – tuntee itsesi isommalta ja oikeammalta –
tarkastettu menettää oman arvon tarkastajan silmissä, koska hän
on mahdollinen uhka tarkastajan vapaudelle.
Tarkastus on oman vapauden menestys, koska sen toteuttaminen on
jatkuvaa vartiointi ja prosessia jonka aikana viha nouse, mitä
tarvitaan tuhoavan energian sisällä – että olla korkeampi kuin
toinen, voidakseen vaikuttaa hänen välttämään vääriä ja
valitsemaan oikean. Viha on kirjoitettu tähän pelin sisälle –
tarkastamalla nähdään toisen ihmisen vapausta ja tietään, että
eivät itse salli tällaista käyttäytymistä ja siksi toinen on
pysäyttävä – kieltää hänen toimintansa ja rankaista, ettei
hän enää uskalla tehdä niin, muuten tarkastaja tuntee ketjut,
jotka rajoittavat hänen vapauttaan.
Tarkistamalla ihmine astuu ulos omien rajoistaan, mutta tällä
tavalla hän tulee haavoittuvaiseksi – hän kokee voimantunteen,
kun hän pysttyy pitämään kiinni teistä pelolla, mutta tuntee
itsesi voimattomalta, kun ponnisteluista huolimatta toinen ei tottele
– toine päättää itse tehdä omat virheensä ja valitse itse
oman oppitunnit. Yhdeskasvu tai tarkastus – oppiminen tai
oppetaminen – ero on siinä, kuka ottaa vastuun ihmisestä ja
ihmisen kanssa tapahtuvan edestä, kuka antaa luvan itsensä erehtyä,
se tarkoitta oppimista elämästäsi.
Tarkastamalla ei sallitä virheitä – toinen ei saa valita väärää
polkua. Tarkastaja tuntee häirinnänsä oman toiminnastaasi, koskaa
hän uskoo, että hänen on kyettävä vaikuttamaan toiseen niin,
että hän tekee sen, mitä hänen on tehtävä – oppii oman
oppituntinsa ja pitää itsensä kurissa – tarkastajan sanelee
oppimisen vauhti. Mitä nopeammin toinen tajuaa virheen, sitä
nopeammin vapautetaan tarkastamisesta ja eivätkä enää ole
velvollisia kävelemään yhdessä. Tarkastajassa on oman roolissaan
pelko siitä, että jos hän ei tee, eikä suorita tehtävänsä, se
tarkoitta hän ei hallitse omaa käyttäytymistään, sitten häneltä
voidaan pyytää vastausta ja hänen voidaan rangaista – siksi hän
tuntee olevansa pakollinen olemaan vierellään ja seurata.
Tarkastus häiritsee tarkastajan, koska jotta itse ei erehtyisi on
jatkuvasti tarpeen, toisen vieressä, tarkistaa itseäsi –
menetetään oman vapautensa. Jos ihminen pystyy hallitsemaan
itseään, hän uskoo, että toinen ottaa oppitunnin ja tarkastettu
käyttäytymistä seuratessa omaksuu itse tarkastuksen ja osaa valita
oikean ja väärän välillä.
Tarkastuksen suorittamiseen tarvitaan kaksi ihmistä – tarkastajan
ja tarkistettavissa olevan. Ihmine jokaa tuntee olevansa toisen
ihimsen käyttäytämistä/ valintojen uhnalainen, ottaa
tarkastajanrooli ja toisesta tulee tarkastettu. Itse asiassa he ovat
molemmat omat tarkastajat – jostain syystä he ovat päätäneet
itse, seurata omia toimiasi ja valintasi, kieltää itsetehtyjää
itselleen vaaralliset ilmenemismuodot. Oman mielenkiintoisessa
itsetuhoisassa pelissa ne heijastavat toisiaan – äänenvoimakkuutta
lisätään ja värit vahvistetaan. Toisiaan heijastetaan ja
peilataan, niin kasvatetaan oman Minasi isommaksi voidaksesi pakottaa
toista muuttumaan ja sitten antaa itsellesi vapauden takaisin –
kuva itsestä, joka elää rauhassa kauniila ja hyvillä tunneilla –
selläisen Minän, keitä he haluvat nähdä ja kenen kanssa he
voivat elää eläessään.
jatkuu ...
Marianne
02.04.2020.v
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti