Ajassa kadonneet nimet - Aikajanan keskeneräiset tarinat – Meditatiivinen matka vol 45

 

Aikojen sisällä on tarinoita Naisista ja Miehistä, joiden alku on kirjoitettu kirkon kirjoihin ja/ tai perheen raamattuihin. Heillä kaikilla on ollut oma alkumerkki - nimi ja numero. Heidän jälkeen jäi hiljaisuus - aikoja lopettavia numeroita ei seurannut, joten nämä tarinat jäivät kesken. Numeroita ei voitu kirjoittaa muistiin, koska niitä ei tiedetty – Naiset ja Miehet olivat kadonneet matkallaan - ihmisillä, joilla ei ollut nimeä, ei ollut annettu nimetetyt paikka. Ajan tiellä on edelleen, ajassa kadotetut nimeillä, meneillään olevia tarinoita - ilman nimeä jätetyt on jumissa omissa ajoissa, koska jossain jotain on jäänyt kesken. Maa kantaa ja välittää näiden Miesten ja Naisten tarinoita - ihmiset, jotka asuvat näissä paikoissa, näyttelevät vielä keskeillä olevissa tarinoissa, toistavat uudestaan ja uudestaan, että yhdellä kerralla kuitenkin ymmärretään katsoa, mistä tarinassa on kyse – eikä kiirehditään tuntemaan.

Gertrudin tarina

Sina olit ja Sinulla oli ollut, mutta yhden aikana Sinä ei enää ollut kukaan. Sinä olit Nainen, joka tuotiin metsästyssaalisena toisaalta mukaan. Selän taakse, saavuttamattomalle etäisyyden, jäivät nimi ja perheen tuki. Sinut otettiin ja lapset syntyivät - pojat kelpaisivat - heidät otettiin ja vietiin pois. Tytärtä ei tullut - ei jäänyt ketään, joka olisi hyväilyt Sinun sielua. Oli ollut ja enää ei ollut - Sinulle ei annetut paikkaa. Sinusta ei jäänyt eläviä muistoja, kiveä tai paikkaa jäljelle - Sinä et asunut täällä omalla nimelläsi. Sinun elämästäsi ei jäänyt jälkeä jälkeäkään. Kuitenkin polut ja Sinusta syntyneet pojat jäivät - veri oli ollut ja oli, sen myötä Sinun tarinasi välitettiin ajassa eteenpäin.

Elävä tarina oli ajan sisällä jäljellä, mutta sillä ei ollut alkua. Energia ilman kokonaisuutta ei voinut virrata vapaasti. Ilman Sinun nimeä ja Sinulle paikkaa antamatta oli tarina keskeneräinen. Sinä pysyisit varjoissa – Sinä ei saanut lähteä. Olit jossain ja kaikkialla - olemassa olematta, olit maan päällä ja tuulessa olemassa.

Sinä et tarvitse Miestä eikä hänen nimeään. Sinä olet Äiti ja Sinä tiedät kuka on Sinun ensimmäinen poika. Mene seisomaan hänen selän taakse. Ota sisään oma paikkasi. Sano, Aikojen tiellä, oma nimesi ja Sinusta tulee näkyväksi. Yhdistämällä itsesi yhteiseen energiaverkkoon, energia löytää nyt tiensä, ja virtaamalla Sinun läpi, se pääsee Sinun tarinasi alkuun - ympyrä luodaan.

Omalla paikalla seisoessa sytytät Sielunvalon. Menneisyydessä Sinä et saanut sitä, mitä tarvitsit. Sinä seisoit omassa paikassa ja sellainen oli Sinun tarinasi - Sinä annoit oman osasi. Sitä ymmärtäessä hyväksyt oman elämäsi - Sinä olet maksanut sen edestä - nyt Sinulla on mahdollisuus siirtyä eteenpäin.

Sinä tapaat Miestä ja teidän yhteisiä poikia. Ymmärrät, että jokaisella on omassa elämässäsi oma osa ja tehtävät. Kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää elävällä hetkellä ja tuntuu läpi tunteita. Mies hoitaa Sinua näin kuin hän oman elämän aikana ei tehnyt ja hän kumartuu Sinun edessä. Pojat pitävät Sinua hellästi, nostavat Sinut valtaistuimelle ja levittävät kauniin ja lämpimän viitan hartioille. Sinä olet osa ja Sinä olet hoidettu. Mielesi pehmenee, sydämesi avautuu ihmisille ja maailmalle. Arvostamalla elämääsi mahdollisuutena lupaat itsellesi tehdä rauhan itsesi kanssa.

Mutta ennen kuin jatkat oma matka, Sinulla on yksi tehtävä. Oman ajassa Sinä käytit aikanaan vahvoja sanoja - väen sanoja. Sinä sanoit - sanoit sanat - Sinut tullaan noutamaan takaisin ja Sinun edestään kostetaan. Tämä ajatus ja halu oli lohdutuksesi ja tukikohtasi, joka auttoi pysymään jaloillasi ja oli valonsäde pimeydessä. Kehosi oltii otettu, henkesi murskattu - sanojen voima oli ainoa lohdutus loputtomassa tuskassa ja epäoikeudenmukaisuudessa. Sinussa oli halu kuulla oma nimesi. Vihasit niitä, jotka käyttivät Sinua, mutta et nähnyt Sinua. Käytit vihan ja vihaisten sanojen voimaa - kostit omalla tavallasi. Mutta vapautta ei tullut. Lähdit, mutta et voinut lähteä - olit sidottu - sanat sitoivat Sinut maahan.

Maa kantaa sanoilla kylvetyn pelon - „Muukalainen tulee aseella oikeutta luomaa - sen edestä, joka on tuotu tänne väkisin ja valheella, kostetaan - omasi otetaan takaisin.” Omassa ajassa Sinun sanat kylvivät pelkoa - pelkoa saapuneita edessään - muukalainen merkitsi vaaraa. Tämä pelko on kestänyt ajoista aikoihin, se oli viesti, joka välitettiin sukupolvelta toiselle - "Ole valppaana, suojele itseäsi - muukalainen on vihollinen - hän kostaa vanhempiensa teoista."

Ei kukaan tullut koskaan Sinua hakemaan. Sinä odotit edelleen, että joku tulisi, löytäisi Sinut ja ottaisi Sinusta selvää, sanoisi Sinun nimesi ja lopetais meneillään olevan tarinaan - että Sinun nimeäsi seurasivat kirjassa Sinun ajan päättymisnumerot. Nämä numerot on kirjoitettu aikojen kirjoihin - ne olivat siellä jo silloin, kun lähdit tielle - ne tulivat näkyviin hetkessa, kun astuit - ylitit rajan.

Nyt, omalla paikallasi, seisoessa Miehen vieressä ja Poikien takana - annat oman sanat vapaaksi - Sinä et tarvitse niitä enää - Sinussa ei ole enää vihaa - Sinulla ei ole enää vihollista. Maa ei enää säilytä menneisyyden tarinaa - sitä ei enää tarvita - pelko liukenee ja tulokas on Ihminen.

Sinä hengität ulos ja tunnet olosi vapautuneeksi - hyväksymällä elämäsi olet vapauttanut itsesi. Lopulta olet taas joku - Sinulla on nimi - olet Gertrud W. Aikojen tiellä on Sinulla oman paikkasi olemassa ja Sinä voit nyt siirtyä eteenpäin. Tuuli vie Sinut mukanasi ja Maa hengittää ulos, kun Maan yli lentäessä lentät avaruuden - Alkuunsa Lähteellä odottaa seuraavan tarinan alkuu ...

Marianne

09.08.2021.a

Nimella on voima, jos ihmine itse ei loukkaa omaa nimeään

 

Liian usein, isossa Maailmassa ja myös Suomessa, luopuu ihminen itse omasta voimasta, hän jättää käyttämättä oman väen eikä hyväksy itseään, koska hän ei käytä omaa nimeä – sitä aivan omaa ja oikeaa nimeä. Kuitenkin osataan olla täällä ylpeitä yhdestä nimestä - Suomi - Suomen maa, Suomalainen ruoka, Suomen luonto jne, mutta oma NIMI - se sana, jolla on suuri voima, löytää saman lyhenteen ja muutoksen, kuin huolimattomuudesta äidinkieltään vastaan, saa puhekielellä yhdeksästä ysi tai mikä tahansa sanasta muokattu itselleeni sopiva variantti. Aivan kuin ei olisi aikaa tai vaivautumista sanoa sanoja oikeasti - voima ja väki otetaan pois, nuhjuiset lyhenteet jäävät.

Ihmisen nimi on hänen tarina, polku ja tehtävät - voimaa ja väki. Kyllä se voi olla vaikea tie kävellä, ei aivan helppoa mukaan oleva ratkaista eikä kokea ja niin jäädään jumiin lapsuuden hemmottelunimen, helpommin lausutavin tai nickname`n loo – nimeämisten loo. Nämä ovat ihmisten uudelleennimeämiset - ikään kuin jossain olisi joku paha, joka ei saa kuulla oikeaa nimeä - itse asiassa ihmiset itse eivät halua kuulla omaa nimeään tai tulla nimetyksi tai kokea elämäänsä sellaisella, mutta valitettavasti omalla, nimellä.

Vääristyneitä ja siksi vääriä nimiä käyttävillä perheenjäsenillä, ystävillä, opettajilla, työkavereilla olisi kuin oikeus nimetä ihmine toiseksi – jostain syystä mukauttaa ihmisen nimi itselleeni sopivaksi, mutta todellisuudessa pilkata heitä, koska tällä tavalla ihmistä eikä hänen väkeä ei kunnioiteta. Ihmisten nimiä pienennetään, piilotetaan, hylätään julkisesti ja päivittäin, ja sen jälkeen ihmiset kysyvät itseltään ja tiedemiehiltä - Miksi minä/ ihmiset olen/ ovat rikki? Ihmisten voima, väki ja polut katkeavat, kun he ovat itse valinneet tai hiljaisesti hyväksyneet sen, että käyttämättä oman oikeaa nimeäsi, nimen piilotettua voimaa ei käytetä.

Marianne

11.08.2021.a

Muukalainen ei ole oma - Energian taajuus on konstellaation kenttä

 

Olen ollut, tehnyt, nähnyt ja tuntenut - sen tarinan tie ei ole ollut helppo tie. Tällä viikolla astuin ulos tarinasta ja katsoin vierestä - kuva muuttui selkeämmäksi. Tarinat kaukaisista ajoista ovat syviä ja tummia. Niiden tarinoiden energiaa on voimakas ja se vie mukaan - menneisyyden tarina näyttää olevan täysin oma, koska kaikki tapahtuu ja sattuu elävässä hetkessä. Avaimen löysin näkökulman vaihdosta, kun tajusin, että minulle NÄYTETTIIN sitä viimeistä, hätkähdyttävästi koskettanut, tapahtuma.

Ajan tarina huipentui, kun ajoimme yhden ihmisen pihalle. Menimme sinne ostamaan sitä, mistä olimme sopineet ja huomasimme, että olimme hänelle alusta alkaen väärät - olimme muukalaiset. Millään ei ollut väliä - meitä oli odotettu ja rajat asetettu valmiiksi, mutta tapaamisen valmistelevasta suunnitelmasta huolimatta, ihmisen pelko oli suurempi kuin hän itse.

Se oli pelottava, häiritsevä ja vaativa kokemus - emme ymmärtäneet, miksi juuri meitä kohdeltiin tällä tavalla. Ymmärtääkseni tarinan, näin suuressa paikallisessa tapahtumassa, että sama ihmine tunsi, ihmisten keskuudessa, olevansa täysin vapaa ja kotona ja kuulin välittömiä vaikutelmia hänestä, kuin ystävällisestä ja sopeutuvaisesta ihmisestä. Katsoin tunteistasi ohi, katsoin tarinan itse tarinana - mitä se edusti, mitä avainsanoja siellä oli ja löysin vastauksen. Se ei ollut vain ihmisten välinen väärinkäsitys tai erityispiirteitä, vaan elävää Ajan tarina - tämän Maan Ajan ja Ihmisten tarina.

Eri maailmoissa, eri maissa, eri paikoissa on avoimia ja suljettuja paikkoja, korkeampia ja alempia energioita. Samankaltainen houkuttelee samaa - luo eli tuotta itsensä samana. Mitä enemmän on samankaltaisia, sitä suurempi on samannimisen energian määrä. Tämän taajuuden tarinat, joita ei ole vielä ratkaistu, ilmenevät tässä energiassa - niitä luodaan uudelleen ja toistetaan. Se on yhteys aikojen tiellä - menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus yhdessä. Se on yhteys, joka tuo menneisyyden nykypäivään, ja sitä myötä on mahdollista palata ajassa taaksepäin.

On helppo olla siellä, missä on kirkkautta ja tilaa, mutta on vaikea olla siellä, missä syvyyden pimeys on lähellä, ja koska kirkasta valoa on vähän, niin hämärässä, kun uneissa vaeltaessa, pelataan läpi Ajan sisälle piilotettuja ja unohdettuja tarinoita. Ihmiset ottavat oman Maan tarinoita henkilökohtaisesti, menevät tarinoiden mukaan ja antavat tunteiden ohjata itseään - ihmiset ovat osa uudelleen luomista – tarinan säilyttämisestä. Nukutaan yhdessä yhteistä unta ja oltaan loukussa hämähäkinverkossa. Ei ole selvyyttä tai polkua, on rikkinäiset valinnat. Kuvio toistuu, luvulta luvulle, ihmisten jalkojen alla.

Taajuus on sellainen kuin se on – sieltä avautuu ovi tarinan sisälle ja juuri siitä tule avain, mikä avoimen tarinan ymmärtäessä ja ratkaisemalla, astumalla menneisyydestä läpi, luo oven tarinasta ulos. Koska olin yhdessä, eikä ymmärtänyt, miksi ja mitä täällä tapahtui, tunsin kosketuksia itsessäni, puolustin itseäni ja taistelin vastaan. Alempi taajuus - Ajan tarinat ovat jalkojemme alla ja ihmiset, jotka asuvat täällä, ovat kuin resonaattoreita, jotka vahvistavat menneisyyttä niin, että siitä tulee nykyhetki ja menneisyys kestää niin kauan kuin ihmiset, sen sijaan, että leikkiä mukaan, ymmärtävät, että voivat olla tarkkailijan roolissa ja heillä on mahdollisuus astua sivulle - on yhteys tarinaan, mutta tarina ei ole aivan oma.

Aikojen kautta tapahtuvat uudet ja uudet toistot, koska Maa haluaa parantua - uudet tulkoon tänne, että vanhat saisit päästä vanhasta energiasta irti. Huolimatta siitä, että uusia ihmisiä tarvitaan lisäksi, tunnetaan pelko muukalaisten ja tuntematon edessään. Ratkaisu pitäisi löytää uudesta energiasta, mutta vanha tarina ei ratkea ennen kuin se on ratkaistu - vanha energia vapautunut. Uudet tulokkaat vaikuttavat tasapainoon, mutta siitä ei riittää muuttamaan tasapainopisteen sijaintia, koska kun Maa on vanhalla taajuudella, silloin sen päällä asuvat ihmiset toistavat pelkoa saman muukalaisen edessään, joka on kutsuttu tänne.

Kuinka muukalaisesta tule oma? Niin kauan kuin ihmisillä on tunteita, että tulokas vie jotain pois niiltä, jotka ovat jo olleet täällä - heille jää vähemmän, muuttaa olemassaolollaan liikaa tai väärin, hänen näkyvä ja havaittavissa oleva olemassaolonsa pitää ylhäällä pelon tuntemattoman edessä ja tulokas ei pitäisi olla/ tuntea olonsa vapaaksi, vaan hänen on oltava kiitollinen ja nöyrä siitä, että hän voi olla - ihminen ei ota ihmistä vastaan - sanat on opittu pinta ja tulokas pysyy muukalaisena. Muukalaisen pelko on ajasta aikaan aina ollut ihmisten sisällä. Maan tasapaino ei ole tänä paikallaan, koska Maan lapset eivät ole yhtä tärkeitä tai arvokkaita. Jotkut ovat kuin esineitä ja työkaluja.

Muukalaisesta tulee Oma eli Osa yhteisestä ajasta, kun tulokas on lahja Ihmisenä, ei lompakon täyttäjä tai toimiva työkalu. Tasapainopiste siirretään ajassa ja energian taajuutta muutetaan ajalla, kun ihmisellä Ihmisenä on arvoa. Kaikille ja kaikelle olemassa olevalle on aika olla olemassa. Kaikille on oma paikkansa siellä, missä he ovat ja sellaisina kuin he ovat. Kaikki oleva ja olevat ovat tärkeitä ja välttämättömiä - osia kokonaisuudesta. Jos osat jätetään pois, ei ole kokonaisuutta eikä energiaa voi virrata parantamaan itseään kokonaisuutena. Maa puhuu ihmisen kanssa, mutta ihminen tuntee tunteita - hän ei ole avannut sydäntään, koska pelko muukalaisen ihmisen edessä pakottaa hänet puolustautumaan, ja itsensä puolustavalle ihmiselle toisesta ihmisestä tule se muukalainen, joka ei ole oma vaan vihollinen.

Kysy itseltäsi, mitä Sinä pelkäät - mitä voi ja tapahtuu, jos annat itsesi olla vapaa - Sinulla ei ole vihollisia, joten Sinun ei tarvitse puolustaa itseäsi ... Se, mitä tapahtuu, "tapahtuu" joka tapauksessa - se on Sinun valitsemasi polku ja nämät ovat Sinun oppitunnit tällä tiellä. Sen edestään, mitä on tulossa, ei säästää eikä pelästää, itsensä – IhmisSielun, kun yhden osan kokonaisuudesta, kieltäminen. Jokaisella meistä on oman tehtävä ja yksi osa siitä on ottaa vastuu omasta elämästä ja omista askelista.

Marianne

08.08.2021.a

Ihan oikeasti - puhutko totta

 

Miksi päätät sanoa - Minä en halua! - ennen, kuin edes kokeillet, haluatko ...

Marianne

05.08.2021.a