LENTON LÄHETETTYJÄ TARINOITA

Marianne Umborg settimised - energeetiline päevaraamat

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Syvän hiljaisuuden kotelo I - Olet vankina omassa arjessasi





Kääntäjä käänsi

Jos tunnet voit huonosti arjessasi ja sisälläsi kasvaa toteamus siitä, että sinun on ”pakko” tehdä tai olla jotain, jota et tietoisesti haluaisi tehdä tai olla, niin sellaisessa pakkotilanteessa kasaantuvat sisälläsi paineet ja jännitys. Alat etsimään virheitä maailmasta kasvattaaksesi vihaa jotakuta / jotain vastaan ja löytääksesi vihastasi voimaa elää arkeasi sen vihan nojalla. Etsit "syyllistä", keneen suuntaan laukaista omat kertynyt paineesi. Katsot sisältäsi ulospäin, koska sinulle tulee pahoinvointia, kun katsot sisällesi, etkä kestää olotilaasi.

Ajatuksiesi takia sinusta tulee yhä jännittyneempi ja siinä kierteessä olet ajatuksiesi vanki. Luulet, että tilanneratkaisuun tarvitaan todellisen vihollinen, jonka voisit tuhota toivossa, että se auttaisi turhautumisesi loppumaan. Viholliseksi valitset jonkun henkilön, joka on jotenkin mukana tilanteessasi ja joka mielestäsi pystyisi lievittämään jännitystäsi sekä löytämään elämäsi muuttavia ratkaisuja. Valitettavasti toinen henkilö ei pystyy siihen ja se lisää entisestään sisäistä vihaasi.

Tunnet, että sinun on vain ”pakko” olla, etkä voi valita miten, mitä tai milloin. Olet tosiasioiden edessä ja osaksesi on reagoida, vaikka vain suojellakseen itseäsi. Kävelet tunteinen pinnalla ja sanot jotain jo ennen, kuin olet edes kurkannut sisällesi, joten et kerkeä edes tietoistamaan sanottavaasi. Olet itsesi ja turvarajoistasi ulkopuolella , voit pahoin ja tunnet olosi äärimmäisen epäturvalliseksi.
Jossain vaiheessa sinun pitää tajuta ko. prosessien käynnistyminen ja löytää itsellesi aikaa katsoa sisäänpäin, jotta näkisit, mitä siellä oikeasti tapahtuu ja mistä kohta tämä tarinasi sai alkuunsa. Sisälläsi on polku, jota pitkiin takaisin kulkiessa näet aikoja sitten sinua vallanneita tunteita. Jatkaen polkua, päädyt lopultakin alkupisteeseen, jossa piilevätkin ne jutut, joita et millään ole halunnut elämääsi, mutta olet sietänyt niitä ”pakosta”. Alkupisteestä eteenpäin seuraavat kaikki askeleesi, jotka olet suorittanut suojellaksesi itseään ja tullaksesi toimeen.

Et voi valita kaikkea elämästäsi - on paikkoja, hetkiä ja ihmisiä, jotka ovat sellaisina, kuin ne ovat ja sinun täytyy olla heidän kanssaan tai läsnä. Jos yrität todistaa itsellesi, miksi väärä valintasi on kutenkin sinulle hyödyllinen, välttämätön, hyvä ym., piilotat automaattisesti tunteesi ja myyt itseäsi. Et varsinaisesti halua sitä asiaa elämääsi, koska todellisuudessa et pidä siitä. Sinun ei tarvitse vakuuttaa itseäsi päinvastaisesta, koska sinulla on oikeus olla oma itsesi, Kuitenkin sinun on käsiteltävä tätä hetkeä elämässäsi takautuvasti. Jos pidät kiinni käskystä "minun on pakko", niin olet mukana väärissä kuvioissa. Jos taas tunnustat rohkeasti, että "minä olen", sinulla on valintoja ja rehellinen näkymä elämällesi.

Jonain hetkinä ei näy vaihtoehtoja olevan, mutta todellisuudessa on olemassa monijakin valinnan mahdollisuuksia ja tiedät varsin hyvin, että pystyisit muuttamaan elämääsi, mutta et vain halua sitä tehdä, koska et halua jäävän paitsi sitä, mitä sinulla jo sinä hetkenä on. Vaikka sen mukana tuleva sinua kovasti häiritseekin.

Jos et listaa kaikkia muistojasi ennen syntynyttä hetkeä, etkä pelkää tulevaa, olet vain läsnä siinä hetkessä ja toteat asiasi olevan näin, eikä toisin, löydät myös ratkaisun tätä hetkeä varten. Mikä on mennyt, on mennyttä ja tulevaisuus on vielä tulematta, on vain tämä hetki ja sinä siinä! Älä yritä hallita kaikkea. Kysy itseltäsi, mitä voit tehdä itsesi hyväksi? Älä mieti ensimmäisenä, mitä muut ajattelevat ja mikä heille sopii, vaan olet läsnä itsellesi ja valitset, sanot, teet ja otat askeleet täältä pohjalta. "Minä olen" tai "Minun täytyy olla" - kaksi lausetta, joilla on aivan erilainen sisältö, ensimmäinen on vapaa valintasi - olla oma itsesi, toinen on pakko – velvollisuus.

Jatkuu…


Marianne

31.07.2018.v

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti