Tarvitaanko Sauvossa rahaa vai odotetaanko ihmistä

 

Mainos se on kauniita ja värikkäitä kuvia ja isoja sanoja, mutta kuinka paljon totuutta niissä on ja mistä kulmasta on katsottu, käy selväksi vasta sitten, kun ollaan perillä ja eletään kaiken sen sisällä. Kirkas ja kaikuva mainonta ja lupaukset ovat yksi vaihtoehto, jos Sauvossa tarvitaan lisää maksajia ja kuluttajia - rahan virtamista sisään ja sen liikentää. Entä ihminen, odotetaanko Ihmistä Sauvossa?

Voi ja saa luetella kaikki saatavilla- tarjolla olevat palvelut ja aineellisten hyödykkeiden / mahdollisuuksien ja luonnon käytön - ne ovat todella olemassa, piste. Olipa syy mikä tahansa, miksi joku muuttaa jonnekin tai vaihtaa asuinpaikkaansa, se ei tarkoita vain aineellista kulutusta, mahdollisuuksia tai kunnan tulojen kasvua, vaan tosiasiallisesti olemassa olevia ihmisiä, joilla on erilaiset kasvot, nimet ja tarinat. Jos kuitenkin odotetaan vain rahaa, mitä osataan tai halutaanko sitten tehdä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat muuttaneet tänne tai jo asuvat täällä?

Tullessaa otetaan ihmine kohteliaasti vastaan, koska numerot ovat nousseet ja ihmiset rakastavat suurempia numeroita. Kysymys on siina, milta ihmisesta tuntuu elävänsä täällä? Onko hän todella olemassa ihmisenä? Onko se, joku näyttäisi puuttuvan, todella nähtyy ja kuultu ja hänen olemassaolonsa otettu huomioon? Onko rekisterin mukaan asukas numero tai tosiasiallisesti ihmisenä mahdollisuus ja hänen olemassaolo tarpeen?

Onko Sauvossa ihmiselle tilaa ja paikkaa - ei vain täyttämään talojen ja huoneistojen tyhjyyttä, vain tosissaan elää ja olla yhdessä? Sillä, kuka täällä asuu tai kuka tänne tulee, on tärkeää, saako ja miten hän saa liittyää aikaan ja paikkaan, vaikka hänellä ei olisi juuria täällä. Niin kauan kuin näkökulma on raha, ihmisellä ei ole arvoa Ihmisenä, eikä hän tunne olevansa osa. Mikään perhe tai maa ei ole yhteinen perhe tai oma maa, jos sen jäsenet eivät ole tasa-arvoisia - hyväksytty Ihmisinä. Ehkä myös tämä on vastaus siihen, miksi talot pysyvät tyhjinä tai ihmiset asuvat siellä ikään kuin heidä ei olisi - „Tule ja elää. Elä elämääsi, mutta elää sitä erikseen!”

Ihmisten maailmassa luonto, palvelut ja rakennukset eivät voimakkaasti yhdistä ihmisiä ihmisiin. Ihmisten sykenlämpö, sanojen pysyvyys ja todelliset teot ovat ne, jotka hoitavat ihmistä - sitä, joka ei ole vielä tullut, mutta ennen kaikkea ihmistä, joka on täällä, tänään ja nyt, jotta hän ei lähtesi pois eikä jättaisi kotoa tyhjäksi. Ei tarvitataa vankkoja lupauksia tai tyhjiä sanoja, ellei niitä seuraa todellinen toiminta. Jos ihmisellä, joka asuu täällä, ei ole hyvä olo, hän ei kerro tuttavilleen kuinka hyvä paikka Sauvo on, vain, kuinka hän on jumissa lainojensa/ kiinteistöjensä takia siellä, missä hän ei enää halua olla.

Tarvitaanko rahaa Sauvon vai odotetaanko täällä ihmistä? Mainos on kohdistettu avoimien paikkojen täyttämiseen. Ne, jotka asuvat täällä eivät enää tarvitse näitä sanoja tai kuvia. Jos me nyt kääntäisimme näkökulmamme ja mahdollisuutemme myös Ihmiseen, joka asuu täällä tänään - hänellä on todellinen arvo, koska hän on todella olemassa. Kun ihmisellä on kasvaneet juuret ja hän haluaa olla täällä, koska Sauvo on hänelle paras paikka, hänen sana antaa varmuuden siitä, että on todella syytä tulla tänne, koska kotona - Sauvossa, on hyvä elää ja olla.

Marianne

13.01.2021.a

Tänä

 

Selän taakse suljettu sai eilisen päivän ovi,

edessäsi huominen on odottamassa,

nykyisessä koko Maailma on olemassa.

Marianne

01.01.2021.a

Kiitos

 

Olen kiitollinen kaikesta, mitä oli, ja kaikista, jotka olivat, koska ilman kaikkea sitä ei olisi sitä, mitä on.

Marianne

31.12.2020.a

Taaksepäin katsomalla eteenpäin jatkamassa - Niin kauan kuin on mahdollisuus, on mahdollisuus olemassa

 

„Minun Sauvoni” - ihmisten tarinat Sauvosta olit jätetty odottamaan, että jos koskaan on mahdollisuus tehdä tarkoitetulla tavalla, niin se voidaan tehdä ja kuuntelemalla ihmisten kertomia tarinoita saa yhdistää ajat. Oli jo ollut suunnitelmia ja ihmisiä, jotka ajattelivat mukana ja yhdessä, mutta, kun maailma lukittiin ensimmäistä kertaa ja kaikki olisi kuin pysäytetty, ihmiset astuivat omien maailmien sisälle. Ajatus ei ole kadonnut, tieto tarinoiden tärkeydestä on edelleen olemassa, mutta mä en itse astunut enää näkyvästi tällä polulla.

Viime tiistaina istuin keittiön pöydän toisella puolella ja puhuin ajatuksesta kerätä tarinoita ja niiden merkityksestä. Jaoin tarinan - se oli tarina siitä miksi ja mitä oli ollut, ikään kuin tilaisuus olisi jo ohi mennyt. Muutama päivä kului ja tajusin, että mahdollisuus oli edelleen olemassa. Minä itse olin jo edelleen olemassa ja olin mahdollisuus itselleni. Vaikka ehkä en voi, en osa tai ei pysty tekemään tänään noin, että saisin tuoda ihmisiä yhteen, että tarinoita välitetään näkyvästi ja kuultavasti ihmiseltä ihmiselle, silti voin itse kuunnella ihmisiä, joita tapaan matkan varrella, ja pyytää lupaa heidän tarinan kirjoittamiseen. Vaikka itse en voi saada kokonaan unelmoitu lukumäärää 1000 (tai enemmän), on yhden ihmisen tarina myös tärkeä askel - ja päätin astua, että ollakseni olemassa saisin kirjoittaa ylös ihmisen tarinan. Niin kauan kuin on mahdollisuus, on mahdollisuus olemassa. Voin käyttää minulla olevia mahdollisuuksia ja antaa osuuteni, että ihmisen tarina säilyisi - antaa ihmiselle mahdollisuuden jakaa tarinansa - olen olemassa ja kuuntelen.

Itse asiassa tarinoiden polku ei jäänyt keskeneräiseksi, koska jo toteutetuista askeleista syntyisivät seuraavat. Tarinoiden tapahtumia varten luotu FB-sivulle ( https://www.facebook.com/minunsauvonisauvolaistentarinat ) lisääntyi FB-group „Minun Sauvoni – Sauvolaisten tarinat Group”, missä ihmiset saisivat itse jakaa omia tarinoita, siellä on jo 12 Sauvon ihmisen tarinaa. Tarina sivun alhaalta järjestettiin ihmisiltä ihmisille "Ota tästä" päivä ja aloitettiin Pihakirppis- ja Puutarhapäivän rakentamista. Kirppispäivälle luotiin lopuksi oma FB-sivu ja päivä tapahtui. Molempina päivinä - „Ota tästä” ja Kirppispäivällä - osallistui yli 40 paikkaa.

Tapahtuman aikana tuli ajatus järjestää ensi vuonna kahden päivän tapahtuma. On jo mahdollinen tehdä tapahtumasta isompi, jotta se ei olisi vain Kirppispäivä, vaan enemmän kaikille - jotain tapahtuisi myös illalla ja muualla, että kun toisaalta ihmiset tulevat Sauvoon, heillä olisi enemmän valintoja ja sitä, mitä he saisivat täällä tehdää - Sauvolaiset saisivat tarjoa erilaisia mahdollisuuksia vieraille, ja myös sauvolaiset itse voisivat osallistua - yhdessä olemme vahvempia ja näkyvämpiä.

Että luoda lisää mahdollisuuksia kasvoi ajatus FB Pihakirppissivun nimen ja tarkoituksen muuttamiseksi - nyt on olemassa julkinen Sauvo FB-sivu „SAUVOlaisten kivoimmat menovinkit ja parhaimmat kemut”, joka tarjoaa tietoa ihmisiltä ihmisille luotuihin tapahtumiin ja aktiviteetteihin. Tätä varten, että lukea ja jakaa kenenkään ei tarvitse liittyä. Tie meni eteenpäin yksinkertaisesta mainonnasta myös täällä - syksyllä tehtiin yhteistyötä Peimari Arenan kanssa. Mainonta on välähdys muun muassa, mutta luomalla tapahtumia sivun alaosasta kiinnostuneet ja osallistujat saavat tukea itselleen - FB muistuttaa ihmisiä siitä, mitä he ovat aikonut tehdä.

Tänään Sauvon ihmisellä on mahdollisuus lukea ja jakaa Sauvon ihmisen tarinansa FB-n tarina ryhmässä - https://www.facebook.com/groups/229915994848047. Tänään Sauvolaisella on mahdollisuus jakaa oma tai katsella muiden toimintaa voidakseen välittää ja saada tietoa siitä, mihin, mistä ja milloin on mahdollista osallistua https://www.facebook.com/sauvolaistenkivoimmatmenovinkitjaparhaimmatkemut. Nykyiset sivut ovat ihmisten mahdollisuuksia, ja ne ovat juuri sellaisia kuin ihmiset itse luovat niitä. Jos tulet lukemaan, saat osan, jos jaat tarinasi, sinulla on lahja ja muut saavat osan siitä. Kun tulet jakamaan omia toimintasi, silloin kutsumalla toisi osallistumaan saadaan myös itse osa, kun tulet lukemaan, saat mahdollisuuden tulla ja olla osa sitä.

En ole kysynyt miksi tehdä, vain miten se tehdään, että olisi olemassa ja joten, jos on ollut mahdollisuus, olen ottanut askeleen eteenpäin ja myös seuraavan. Niin kauan kuin ihmine on olemassa, on mahdollisuus kysyä, kuunnella, jakaa, olla yhdessä - se on niin yksinkertaista. Ihmisten tekemät askeleet jättävät jälkensä ja luovat yhteisen polun muiden kanssa - ihmiseltä ihmiselle, ihmine yhdessä toisen ihmisen kanssa – Sauvolaiselta Sauvolaisele.

Marianne Umborg

16.12.2020.a

Millainen tai kenen kasvo on Sauvolla

 

Oli yksi ilta, kun kysyin itseltäni - Kenen kasvot ovat Sauvolla? Kenen kasvo on Sauvo? Oli melko pitkä hiljainen hiljaisuus ja sitten tuli vastaus - Sauvolla on laatikoiden kasvot. Sauvo on luonto, joka on avoin ja olemassa kaikkien varten. Toisaalta Sauvo on ne ihmiset, jotka ovat syntyneet, liittyneet, sovitettu tai sijoitettu laatikoihin. Jokaisella laatikolla on oma nimi. Jokaisella laatikolla on omat toimintansa. Laatikot ovat erillään - ovat yhdet ja toiset. Laatikoiden nimistä löytyy yhteisuus – Sauvo. Laatikoita sitoo yhteen yksi Maa.

Jokaisella laatikolla on oma tarinansa, aika, paikka ja kasvot. Kuka haluaa tehdä tai voidakseen ja saavuttaa jotain, sen pitää astuu ja asua laatikkossa. Laatikoiden poikki ei ole teitä, koska laatikot ovat suljettuja sivullisille ja ulkopuolisille. Ollaan laatikon sisällä tai ulkona. Ajoittain laatikot avautuvat, että se, mikä saatiin tehty, voidaan jakaa muiden kanssa - jotain myydään, jotain näytetään, jotain järjestetään. Onko laatikko turvallinen? Onko laatikko välttämätön? Kyllä se voi olla, ihmine saa yhden nimen itsellesi suojaksi. Kyllä se voi olla, ihmiselle annetaan lupa olla yhdessä. Kyllä se voi olla, ihmisellä on selkeät säännöt ja olemassa paikka, missä on mahdollisuus toimia.

Kuulumalla laatikkoon, ihmisellä on olemassa tärkeä toimintaa sen sisällä, mutta kaikki eivät mahdu ja eikä voi sulkea kaikkea laatikkoon. On olemassa rakkaus oma kotia ja maata kohtaan. On olemassa vastuu oman kotin ja maan edessä. Se, mikä on tänään olemassa, se jää tuleville sukupolville. Se, mitä ihmisillä on mahdollisuus tehdä tänään, siitä saavat hyötyä myös ne, jotka asuvat tänää Sauvossa. Nimetyissä laatikoissa oleminen on rajallinen näkymä, koska seinät ovat edessä, mutta Sauvo ei ole laatikko, eikä se sovi laatikkoon, joka voidaan tarvittaessa työntää pois ja unohtaa jonnekin, että hiljentää ihmisten ääni ja vaimentaa heidän tahtonsa. Sauvo on elossa, se kasvaa ja on - Sauvolla on sen ihmisen kasvot, kuka asu tänä täällää. On sen ihmisen toiveet, toimet, kaipuu ja todelliset tarpeet. On ajatuksia ja visioita siitä, miten voi olla, kuinka voi olla, että Sauvossa asuvalla ihmisellä on hyvä asua kotonaan tänään ja huomenna ja ylihuomenna.

Ihmisen sisällä on tieto - jotta hänen Koti ja Maa säilyisivät ja kotitilansa olisi toimiva ja elinkelpoinen, silloin sen maalla ja tilalla on isäntä ja emäntä - vastuu ja rakkaus. Sauvolla ei ole isäntää tai emäntää - on laatikoissa tai laatikoista ulkopuolella olevia ihmisiä, joilla on sykkivä sydän ja oma kasvonsa. Sydämet ovat lämpimiä, koska ihmiset ovat elossa ja ihmisillä on omat kasvonsa, koska ihmiset ovat erilaisia - heitä kaikkia yhdistää yksi maa, joka on juuri näiden ihmisten koti. Sauvo, kun Maa ja Koti, ei mahdu mihinkään laatikkoon eikä pitää sovi, koska ihminen Ihmisenä ei kuulu laatikkoon eikä sovi laatikon – Ihmisen Sielu on vapa. Jokainen laatikko on kuin erillään oleva huone yhteisessä ajassa ja tilassa, mutta Sauvo on yhteinen KotiMaa - yksi, yhteinen ja laatikoiden yli.

Jossain on ihmisiä, jotka kuuluvat laatikkoon, jota kutsutaan voimaksi, ja jossain on ihmisiä, joille kirje - kunnan ihmiset. Ihminen ihmisistä astu ja seisoo muiden edessä ja puhuu FB-sivuilla tai kirjoittaa oma huolensa Nasevates. Jos jossain on Sauvo-pää, silloin sitä ei ole nähdä tai kuulla. Jos Sauvon niska on kiertynyt jonnekin, sen suunta ei ole selkeä tai yksiselitteinen. Valittujen laatikoiden ulkopuolella tai yläpuolella ei ole ketään, joka seisosi suoralla selällä ja puhusi selkeällä äänellä oman kasvonsa ja nimensä kanssa - „Minä seison ja olen Sauvon puolesta - olen siksi, että Sauvo on olemassa!” Puhuvat suuresti ja kaukana ne, ketkä puhuvat laatikoiden kieltä ja mieltä, koska heillä on laatikoiden nimet kattoina. On totta, että on ihmisiä, joilla on Sauvo sydämessä, koska se on heidän kotinsa ja se on Koti Maa, mutta silti he ovat laatikoidensa sisällä ja muiden laatikoiden ulkopuolella.

Sauvolainen on se, jonka sydämessä on paikka Sauvolle. Täällä ei ole vain yksi tai kaksi tällaista ihmistä, vain paljon, paljon enemmän. Käytän sanaa Sauvo, vaikka tiedän, että täällä on ihmisiä, joiden sydämessä on Karuna, Karjala tai jokin muu nimeni. Näin on, mutta se ei estä elämästä, olemisesta tai itsensä luomisesta, että olisi hyvä asua juuri siinä paikassa, jossa ihmine asuu. On olemassa historialliset, ihmisten merkitsemät nimett ja rajat - eilen oli niin, tänään on naa ja joskus huomenna, ehkä aivan eri tavalla. Nykyään rajat kulkevat kartoilla, minkä sisällä olevan yli on kirjoitettu yksi Sauvo, mutta mikään aikakertomus ei muuta sitä tosiasiaa, että ihminen on yhteydessä oman Kotiinsa ja Maahan.

Ihmisissä on pelkoa, koska ajan myötä osa itsestäsi on kadonnut - nimet, paikat, mahdollisuudet. Jossain muualla, kaukana, mutta myös täällä olevissa suljetuissa laatikoissa on niitä, jotka asettavat laatikoille rajat, sanovat nimet, rahan suunnat, tarvittavien palvelujen ja mahdollisuksien sijainnit. Sauvossa on kuitenkin taloja - sauvolaisten koteja, koulu, päiväkoti, kirjasto, kauppoja, terveyskeskus, kirkkoja kahdessa kylässä ja vielä yksi pilkku toista lisäksi. Sauvossa on kuitenkin ihmisiä, ilman joita ei olisi niitä koteja, koti- tai kotimaata. Sauvossa on kuitenkin ihmisiä, jotka tietävät ja näkevät, kuinka KotiMaata tulisi ylläpitää, kehittää, kasvaa ja luoda – ihmiskasvoina Ihmiseltä Ihmiselle.

Ihmisillä, laatikoiden sisällä, on olemassa laatikon nimi, jonka puolesta, rajoissa ja kehysten sisällä omia askeleensa asetetaan, tavoitteet saavutetaan. Näin on, koska näin se on ollut. Maa laatikoiden ulkopuolella on avaruus ja siellä ollessa on ihmisen sisällä pelko. Todella olemassa oleva pelko menettämisestä. Sillä ei ole edes väliä tarkalleen miksi ja mitä, koska tärkeä on se, että pelkäävä ihmine puolustaa itseään toisten ihmisten edesta ja muita ihmisiä vastaan. Ihmine ei osa menettää pelkoaan, ja siksi hän tarvitsee itselleen, itsensä ulkopuolelle, laatikon, mikä antaisi näennäisen turvallisuuden.

Asuminen laatikon ulkopuolella tai muuto toisen laatikon tarkoittaa muutosta, olemassa olevan muuttamista, mutta ihminen pelkää muutosta, koska se liittyy menetykseen. Menettäminen tarkoittaa menettämistä, tuskaa ja kyyneleitä, koska mitä on kadonnut/ viety pois, sitä ei saa enää takaisin. Ihmine saa muuttaa oma näkökulmaa ja kysyä - Mitä hyötyä on yhdessä olemisesta kaikille ja sen kautta itsellesi? Yhdessä oleminen on yhteinen voima, koska itse asiassa me jo olemme yhdessä. On vielä keskusteltava, minkä laatikon nimi valitaan yhteiselle katolle, mutta kenen omasi on se oikea ja parempi ja kuka menestyy luottavaisemmin ... .

Meillä on jo olemassa yksi ja yhteinen nimi - se on laatikoista ulkona oleva Sauvo, joka on kaikkien ihmisten käytettävissä. Kuinka saamme me, ihmiset, itse olla olemassa Sauvon varten? Kuinka olla olemassa laatikoiden ulkopuolella yhdessä oman Maansa Ihmisten kanssa? Se tarkoita oikeasti olemista Sauvolaisen ihmisen varten ei laatikon luvalla, eikä laatikon puolesta eikä laatikon varten – vain Ihmisen varten ja puolesta – se on rakkaus ja vastuu oman Kotin, Maamme ja Ihmisten edessä.

Marianne

10.12.2020.a

Eniten myyvät rikkinäisten ihmisten tarinat

 

Maailman myydyin artikkeli on tarina rikkinäisestä ihmisestä. Värikkäiden sanomalehtien ja aikakauslehtien kannet ovat täynnä rikki olleiten tai edeleen olevien tarinoita - jotkut ovat onnistuneesti parantaneet itseään, mutta toiset ovat uppoaneet pohjaan. Luet, kuuntelet ja näet tämän suuren maailman - maailma on rikki, koska sen sisällä olevat ihmiset ovat rikki. Maailmaa parannetaan ja ihmiset yrittävät parantaa itseään omilla taidoillaan ja muiden avulla. Vallitsee yksimielisyys siitä, että tarvitaan enemmän tukea, huomiota ja resursseja, koska apu ja tukea tarvitsevia on yhä enemmän. Menestyksen tarinoista ovat lehdet täynnä, mutta ihmisten jokapäiväisessä elämässä on vähemmän onnellisia loppuja. Ratkaisua etsitään tarinoiden päälispinnalle. Etsitään ratkaisu siihen Mikä On, ei sitä Miksi On.

Rikkinäisten ihmisten tarinoiden takana on tunteita. Tunne, se on yksinkertainen sana, mutta monimutkainen Maa ja Ilm. Tunteet ovat kaikkialla, ja juuri sieltä alkavat pienten ihmisten sisään suljettu ja suuria ihmisiä lähettävät tuskalliset kuviot. Ihmisen kasvun alulla ei ole vielä ja aina taitoa tuntea. Ihmine tuntee, mutta hän ei osa sanoa mitä, koska hänellä ei ole sanaa, jonka merkitys antaisi selittävän ja ratkaisevan vastauksen. Ihmine etsii ratkaisua siihen, mitä hänelle tapahtuu ja hän löytää sen iän ja mahdollisuuksien mukaan.

Kun pieni ihminen näyttää oman tunteen ulospäin, hän pyytää apua. Mutta ihmisen puolesta ulospäin näytetty ja eletty tunne saa takaiskun. Kokemalla nämä vastaukset ihminen oppii - hänellä ei ole aina aikaa, paikkaa tai oikeutta oppia tuntemaan omia tunteitaan. Kaikilla on maailmassa kiire. Jokainen elää elämäänsä omilla taidoillaan, kyvyillään ja resursseillaan. Useimmilla ihmisillä näyttää aika loppumaan juuri silloin, kun tunteen tunteminen tapahtuu. Kenellä on todella aikaa odottaa ja olla läsnä, tuntematta omia tunteita vastaan sen aikan, jolloin toine ihmine tuntee?

Oman tunnet tunteva ihmine saa vastauksen - „Lopeta älä! Muuta oma tunnettasi! Mikä sinua vaivaa? Sinulla on jo tämä tai se! Olit itse jo tämä ja se! Katso, mitä sinä teit! Katso, millainen sinä olet!” Tunneta tuntiessaan ihmine saa itsesi osuvan arvion. Hävittäjän ja voittajan pelistä hän vie mukanaan tiedon, että voittajan tunne on tärkeämpi - voittajan tunteet ovat oikeat ja kauniimmat kuin häviäjän tuska. Pieni ihminen tarvitsee, että sillä hetkellä, kun hänen sisällä oleva tunne on edelleen nimeton ja merkityksetön, ollaan hänen ulkopuolella hänen puolestaan olemassa. Ihmisen on tiedettävä, että hänet on pidetty ja että hänen varten on olemassa turvallinen paikka ja aika.

Se on pelottava hetki, kun tunne on olemassa, mutta täytyy pystyä olemaan ikään kuin sitä ei olisi. Ihmine oppii piilottamaan, korvaamaan tai "poistamaan" tunteen itsessään. Ihminen kasvaa ja käyttää samaa ratkaisua - piilottaa, poistaa, korvaa, mutta se ei menetä hänen oman tarinansa alkua - hänen tunteensa. Hetket toistuvat auttamaan ratkaisun löytämisessä - tunteet nousevat ja ihminen reagoi ja maailma reagoi vastaa. Saman tarinan puitteissa ratkaistaan samanaikaisesti eri tarinoita - osapuolten itsensä tarinoita. Jokainen tekee tämän oman tunteenmättän päältä, puolustamalla itseään ja suojautumalla muilta ja muita vastaan.

Ihmisen tie, takaisin oman tunteen, on vaikea, koska ihmine puolusta itsesi. Ihmine ei enä uskalla olla avoin ja alasti toisten edessä. Hän ei usko, että hänen varten on aikaa ja ymmärrystä. Ihmisellä on arvio kun hän tunsi ja hän muistaa, että toisen ihmisen tunne, mikä on tärkeämpää ja oikeampaa, tule hänen aikansa edessä. Toisten reaktio hänen tunteeseen voi koskettaa ihmistä niin tuskallisesti, että hän ja hänen maailmansa pudovat rikki. Puolustamalla itseään etsiessään ratkaisua, ihminen antaa vastauksia, että lopettaa se, Mikä On päälispinnalla tapahtumassa, mutta ei siksi, Miksi tarina hänessä olemassa On.

Marianne

21.11.2020.a

Kiusaaja ja kiusattu ovat saman ihmisen kaksi eri kasvoa - Kaksiteräinen miekka

 

yhden ja saman puun

Kiusaaja ja kiusattu ovat tuskallisen menetyksen kokeneen ihmisen kaksi eri kasvoa - miekka kahdella terällä. Jos on mielenkiintoisen mielenkiintoinen mahdollisuus, tästä ihmisestä tulee kiusaaja ja menettämällä ns hyvät mahdollisuudet hänestä tulee kiusattu. Hänelle „sopivana” aikana hän voi ja saa vaihtaa paikkaa, ja hänestä voi tulla oman tarinansa vastakohta.

Se tuntuu uskomattomalta tai mahdottomalta hyväksyä, mutta on - minä, kiusattu, katsoin rehellisesti itseni sisälle. Voidaan ja saadaan väittää, että kiusaamisen kokemisen jälkeen ihmine ei halua tehdä samaa toiselle ja miten on mahdollista, että vahvemmasta kiusaajasta tulee heikompi ja kiusattu. Kyllä se on noin, katso ympäri Maailman ja se kaikki on siellä. Kiusaajasta ei tule mahdollisuuksen olemassaoloon kiusaajan omien arvojen ja/ tai itsehillinnän takia. Kiusaajasta tulee kiusattu, kun hänen valta-asemansa katoaa ja hän jää häviölle. Mutta ehkä yhdestä ei tullut toista, kun se ei ollut hänen kokemuksensa.

Kuinka nähdä, minkalaisesta ihmislapsesta voi tulla (tai jo on) kiusaaja tai kiusattu? Tällainen ihmine ei pysty, toisen vieressä, selviytymään toiselle osaksi saavan huomion kanssa. Hänen tunteet kasvavat toisen voitolla tai saamalla, toisen ilosta itsestään sen hetkellä, kun ihmine tuntee menettävänsä, koska hän menettää hyvän tunteen tuntemisen. Tälle lapselle tulos tulee tärkeämmäksi kuin peli - hän pelaa voittaakseen, mutta ei halua pelata, jos hän tietää etukäteen, ettei hänellä ole mahdollisuuta voitta.

Voitto on vahvistus lapselle tiedosta, että hän saa onnistuneen tuloksen, koska se on olemassa häntä varten, jos hän vain astuu ja tekee - voitto on hänen, koska hän on olemassa. Siksi hänen on vaikea olla muiden kanssa vertailussa-arvioinnissa, koska siellä on paljon muuttujia ja lopputulosta ei tunneta. Siellä hänen täytyy tehdä, vaikka hän pelkää tai tiedä jo oman menetyksen etukäteen. Pakotettu tunne - Minun täytty! - satuttaa ja auttaakseen itseään ihminen tarvitsee vihaa ja se kasvaa toisten vastaan.

Niin kauan kuin ihminen selviytyy itse, eli positiiviset ja negatiiviset kokemukset ovat tasapainossa tai hyvä on ennemän, hän ei ota seuraavaa askelta. Kuitenkin, kun negatiiviset kokemukset ovat yleisiä, hänessä kasvaa tarve suojata itseään. Mitä hän teke? Paikoissa, joissa muut ovat hänen vieressään ja ystävät, vanhemmat, opettajat arvostavat häntä muihin verrattuna, hän valitsee itsepuolustukseen puolen. Kun hän on yli toisten ja vahvempi, hän aloita kiusaamisen, valitsee sen toisen, jota hän voi muuttaa omalla käytöksellään - estää toista olemasta tai tekemästä, ettei toinen saisi olla sellainen kuin se itse halusi olla. Jos hän jää alle ja ei sovi, hän erottaa itsesi toistesta tai myy itsensä toistelle. Hän on, mutta hänen kun ei olisi tai hän on kaikessa ja kaikkialla - se aiheuttaa epämukavuutta toisille ja he kääntyvät pois hänestä tai hänen vastaan.

Voitto eli hyvä huomio on kuin polkupyörä, joka joskus kuuluu yhdelle, mutta ei toiselle, vaikka se todella haluaisi sitä. Toisen voitto ei ollut eikä saa olla ihmisen, koska hänen askeleensa eivät johtaneet häntä siihen. Toisen voittoa ei saa ottaa itsellesi. Ihmine on hoidettu - hän saa sen, mikä on hänen ja mitä hän todella tarvitsee. Paradoksina on, että hetki sitten, kun ihmine kirjoitti tämän kuvion itsesi sisälle, häneltä puuttui täysin se, mikä hänelle oli elintärkeää sillä hetkellä. Ihminen menetti Maailman, joka oli ollut hänelle turvallinen paikka. Päätös, joka muutti hänen Maailma, ei ollut hänen tekemä. Myöhemmät menetykset ovat sen hetken toistumia.

kaksi eri näkökulma

Kuinka auttaa ja tukea? Valitse hetki, jolloin on ollut - ihmine on tuntenut epäoikeudenmukaisuutta - hän menetti, kun toinen voitti. Ole läsnä ja toisen vieressä, että luomalla turvallisemman tilan, olisi ihmisellä olemassa paikka, missä hän sais tuntea omia tunteita. Kun tunteet ovat haihtuneet, saa rauhassa puhua ja kuunnella.

Auttaaksesi saa sanoa, että hänellä on oikeus tuntea KAIKKI tunteensa, mitä hän tuntee ja, että kaikki se, mitä ja kuinka hän tuntee, on oikea - hän voi tuntea oman tunteen, eikä se tee hänestä pahempaa eikä ruma. Voidaan kysyä, haluako hän sanoa jotain voittajalle. Onko hänessä sanoja, joita hän ei ole uskaltanut-osannut lausua. Kun sanat tulevat syvältä, ne avaavat tien takaisin ihmislapsen tuskaan, josta ihminen suojaa itseään. Viha ja kateus ovat yhden tunteen (jota hän ei pystyy-saa läpi tuntaa) vaihto toisen tunnteen vastaan (sen, mitä hän tarvitsee selviytyäkseen). Se on ihmisen apua ja tukea itselleen - itseään puolustava ihmine on kekseliäin ja vahvin, koska hän käyttää kaikkia käytettävissä olevia resursseja konkreettisen ja näkyvän tuloksen saavuttamiseksi, sillä muuten hän menettää kadonneen ikuisesti - hänen pelkonsa toteutuu. Ihmisen sisällä on päätös, joka tehtiin ajat sitten - „Ei ole ketään muuta olemassa, Minä Itse pitää suojata itsestä!” - ja hän teke sen joka kerta uudestaan.

Tunteen tuntessa, sen itsestä vapauttamalla, saa otta vastaa tiedo - „Minulla ei ole tarvetta itsesi puolustaa – minä olen hoidettu” ja ihmisessä on tieto siitä, että kun aivan uusi hetki tulee, jossa on halu ja tarve suojata itseään, sitten hän voi valita tehdä sen tiedolla, joka on nyt olemassa, olla toistamatta ajan toistoa, valitsemalla olevassa hetkessä tietoisesti toimiva ratkaisu.

Aikana, jolloin ihmine tuntee olevansa jäänyt yksin - hänestä tuntuu, ettei kukaan ole olemassa hänen puolestaan - hän itse on kadoksissa, hän on tunnee. Sinä saat olla olemassa ihmisen varteen, koska Sinä olet olemassa. Sano ihimiselle - „Näen Sinut ja tunteen Sinussa - te ette ole yksi. Sinun tunne on Sinun valitsemasi vaihtoehto kuinka suojella itseäsi!”

Marianne

03.11.2020.a